torstai 28. kesäkuuta 2012

Raikas sää!


Tulipa aika vilakka ilma. Aamulla oli muutama aste lämmintä ja aika kova tuuli. Mutta ei se mitään, koska LOMA ON AINA LOMA oli sää mikä hyvänsä. Menin ensimmäisenä ulos ja vedin oikein syvään keuhkot täyteen raitista ilmaa. Että tuntui raikkaalta!

Mietin tässä, että mitä kaikkea voi puuhata kun on vähän kylmempää. Tuloksena se, että olen niin lämminverinen, että voin tehdä ihan kaikkea mitä lämpimimmilläkin keleillä. Kaikessa ulkotekemisessä tulee aina kuuma eli ei tarvitse palella vaikka onkin alle 10 astetta. Osa voi kyllä miettiä että olispa mukavampi olla sisällä. Sitten voi mennä vaikka kylpylään tai keilaamaan. Tai vaikka syömään johonkin ravintolaan hyvää ruokaa. Vanhemmat ukot lähtivät taidenäyttelyyn. Ja hei, voihan sitä mennä kodalle ja tehä tulet. Se jos mikä lämmittää!



Raikkainterveisin, Suviukko

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Kävelyä ja makkaranpaistoa


Levillä on mukava patikoida tunturissa ja sen juurella.  Ja tietenkin makkaranpaisto on aina hauskaa. Juhannuksena käytiin tuttujen kanssa patikoimassa ja tulistelemassa parissa paikkaa. Käytiin sellasia reittejä mihin vaunuillakin pääsee.
Ensin lähettiin keskustasta Hullu Poro Areenan edestä Rakkavaaraan päin kohti Pikkuporoa ja sieltä golfkentälle päin. Matkalla oli kota sen 5. hissin ala-asemalla ja toinen kota oli Golfkentän rinteen, 6. hissin ala-asemalla. Jotkut ei jaksaneet kävellä ollenkaan, mutta ei se haitannut. Ne meni golfkentälle kyläpyörillä ja treffattiin sitten ne kodalla. Niin ja pääseehän sinne golfkentälle tietenkin autollakin.
Yhtenä päivänä mentiin Gondolilla huipulle ja siellä käveltiin kilometrin Huipun polku. Sieltä on hienot maisemat ja sieltä pääsee myös PoroParkiin! Huipun polulla on tulipaikka ja myöskin kahvila Palovartija. Tää oli hyvä reitti kun kaikki pääsi gondolilla ja vaunuilla oli helppo mennä. Niin kun se polku on esteetön. Sitten kun mun isot serkut tulee niin me mennään ainakin Jääkausipolku ja ehkä kiivetään myös Kätkälle!


maanantai 18. kesäkuuta 2012

Melontaa ja kesäpilkkiä koko perheelle



Kävin tänään naapurissa, Kinos Safariksella kylässä. Kuulin toimistolta Katrilta mukavia kesäuutisia, heillä on kesäaikana monenlaisia ohjelmia vakiolähdöin! Kaikennäköistä tekemistä koko perheelle, kesän jokaisena päivänä. Itseäni kutkutti eniten melonta oikealla inkkarikanootilla! Vesillä liikkuessa pitää muistaa olla erityisen varovainen ja siksi melontaharrastus kannattaa aloittaa oppaan kanssa. Erityisesti perheen pienimmille hyvä tapa oppia melontaa on osallistua lasten kesäohjelmaan, jossa on tiistaisin ohjelmassa melontakoulu! Siellä opas neuvoo kanootin turvallista käyttöä. Ensin opetellaan tietenkin kanoottiin meneminen ja sen jälkeen kanootin liikuttaminen ja pysäyttäminen. Pieniä taitoratojakin voi kuulemma olla luvassa. Koko perheen kesän viikko-ohjelmassa on Kanoottisafari maanantaisin.

Toinen ohjelma, joka jäi erityisesti mieleeni oli sunnuntain kesäpilkki. Miten ihmeessä kesällä voi pilkkiä, kun eihän täällä enää ole edes jäätä mihin kairata reikä? Katri kertoi, että pilkkiminen onnistuu ihan hyvin kesälläkin. Silloin vain pilkitään veneestä eikä jään päältä. Pilkkimässä käydään Immeljärvellä ja sieltä voi saada jos jonkinlaista kalaa. Yleensä pilkkiin tarttuu ahven tai hauki, mutta jos oikein hyvä tuuri käy, voi saada myös taimenen tai harjuksen. Tälle reissulle kannattaa ottaa vanhemmat mukaan, jos sattuu että tulee oikein iso kala jota ei jaksa itse nostaa ylös! Retken lopuksi saaliskalat perataan yhdessä oppaan kanssa ja jokainen voi ottaa kalat mukaansa kotia. Mikä oliskaan parempaa uusien pottujen kanssa kuin paistettu ahven.

Levillä yleensä on vielä paljon muutakin kesäohjelmaa, joista kerron sitten myöhemmin lisää. Niin ja käykää tekin Katria moikkaamassa Kinoksen toimistolla, vaikka vaan kyselemässä kesäkuulumisia!

Pilkkiterveisin, Suviukko

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Ihana kesä!

Kyllä Ailu-Porokin tietää, kun on kesä! Ruoho tuoksuu, aurinko paistaa, vesisateellakin on lämmintä ja tänä aamuna vähän ukkostikin.

Kävin moikkaamassa eilen porokavereita tunturissa, ne makoili ja ottivat aurinkoa ylhääällä poropuistossa. Olin vähän laiskalla tuulella, joten ajelin ensin autolla ylös Levintunturiin ja kopsottelin sitten viimeisen mäen ylös huipulle. Siellä juttelin poropuiston kavereitten kanssa, oli kuulemma hyvä kesä tulossa ja odottelivat jo kovasta loppukesän sienikautta. Korvasienihän on jo, mutta me porot ei niistä niinkään välitetä, tatit maistuu paremmalta. Seuraavan kerran voisi mennäkin gondolihissillä ylös. Niin ja voisin vähän jutella vielä Seikkailupuiston hemmojen kanssa, ne ei päästänyt mua viime kesänä seikkailuradoille, ei ole kuulemma tarkoitettu poroille - niin väärin... terveisin Ailu-Poro

torstai 14. kesäkuuta 2012

Suihketta – jos on tarvis


Vielä ei ole! Kärpäset alkoivat surista ensimmäisen kerran kevät auringossa 29. huhtikuuta – hyttynenkin yritti pistää 7. toukokuuta. Hyttysiähän me täällä Lapissa emme pelkää, sillä niiltä voi ihan suojautua karkotteilla  – osa laittaa karkoteaineen joko suoraan iholle tai sitten vaatteisiin (riippuen tietenkin mitä materiaalia vaate on). Hyttyset ovat Lapissa monelle luonnon elävälle elinehto – mm. kalat ja linnut saavat näistä ravintonsa. Olisi kamalaa, jos näitä ei täällä olisi. 

Lisäksi hyttyset auttavat poromiehiä kokoamaan juhannuksen tienoilla – tai heti sen jälkeen – porotokat vuotuista vasojenmerkintää varten. Porot kerääntyvät hyttysten vuoksi alueittain yhteen, kuin hakeakseen toisistaan turvaa räkältä. Räkkä on yhteisnimitys verta imeville hyönteisille. Hyttysiä ei mielestäni ole täällä Lapissa enää niin paljon kuin isäukon aikana, olenkin monelle sanonut, että ne ovat menneet ”etelään lomalle”. Moni etelästä tänne saapunut vierashan toteaa minullekin, että niitä hyttysiä on Etelä-Suomessa enemmän kuin täällä meillä… Katsotaan miten tänä kesänä! Pääasia, että mehän emme niitä pelkää!

-Suviukko

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Luonto herää kesään


Metsässä on mukava tehdä retkiä katsellen ja haistellen uusiutuvan luonnon ilmentymiä - järvellä tai joella on rauhallista meloa seuraillen vesi- ja rantalintujen elämää ja teeren soidinta pelloilla. Mielestäni luonnonilmiöiden bongaus on parasta yöllä – yötön yö luo tähän poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Valoa riittää – senpä vuoksi linnut ja eläimet eivät myöskään nuku. Yön bongaukseen liittyvät äänet ja tuoksut ovat luontointoilijalle turvallinen, tuttu, seikkailua ja jännitystä täynnä oleva tapahtuma.

Kevät alkoi alueellamme muuttolintujen merkeissä  23. huhtikuuta, kun bongasin ensimmäiset joutsenet.  Viikoittain saapui uusia tulokkaita: lokkeja, kurkia ja västäräkki. Kaikki nämä saapuivat huhtikuun lopulla. Toukokuussa saapuivat järripeippo, peippo, telkkä, liro, viklo ja useita eri vesilintulajeja. Kesäkuun alkupäivinä saapuivat haarapääskyt, räystäspääskyt ja taivaanvuohi. Taivaanvuohi onkin erikoinen lintu, sillä taivaalla syöksyillessään sen pyrstön takasulkiin osuu voimakas ilmavirta ja syntyy se hauska vuohen ääntä muistuttava ääni. 

Muita kotikonnuilla vierailevia kevään tähtiä olivat pellon soitimella olevat teeret, lisäksi näin pyyt ja metsot. Kärppä vilisteli piha-alueella ”viitenä kivikossa” – sanonta juontaa siitä, että ollessaan metsällä kärppä on niin nopea, että näyttää siltä kuin viisi kärppää olisi samalla kiviröykkiöllä metsästämässä myyriä.  Viime vuonnahan myyriä oli ennätyksellisen paljon, mutta tälle vuodelle en ole nähnyt hännäntupsun tupsua. Kettu Repolainen on kuitenkin edelleen ihan yleinen iltavieras pihalla, sekin etsii itselleen ravintoa, tänä vuonna se vain on hieman vaikeampaa, sillä myyrävuosi on ohi. Pari pöllö- ja haukkalajiakin lentelee yleisesti pihojen ja peltojen alueilla – uskomattoman hiljainen on esimerkiksi suopöllön lento – peitinsiipien höyhenet hiljentävät sen lentoäänen lähes olemattomaksi.  Metsäjänis kävi useaan otteeseen myös vieraisilla yöllisellä pihamaalla – suojasin vadelmapensaat ja muut istutukset mahdollisien vahinkojen varalta katiskaverkolla. Tällaista nyt! Lisää luonnosta loppuviikosta:).

Luontoterveisin, Suviukko 


Ps. Jes! Kesän koko perheen viikko-ohjelma ja Lasten kesäviikko-ohjelma alkoi tänään! Niistä tietoa myös Mobilevistä, m.levi.fi! 

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Yötön yö


Vihreät kiitäjät näkyy katukuvassa - eli parin päivän ajan kyläpyörät on olleet lainattavissa! Niissä on säädettävä satula ja leppoisa ohjaustanko. Valoja ei ole, koska me ei niitä kesällä tarvita, kun on Yötön yö eli Keskiyön Aurinko! Luonto herää täällä Länsi-Lapissa kunnolla toukokuun toisella viikolla. Valon voimakkuus lisääntyy päivä päivältä huomattavasti aina juhannukseen saakka. Yöttömän yön aika alkaa toukokuun lopusta ja jatkuu elokuun alkuun saakka – aurinko ei tällöin laske ollenkaan! Yötön yö vaikuttaa niin metsän asukkaisiin kuin ihmisiinkin – lappilaisistahan monesti sanotaan, että kesän aikaan he eivät nuku juuri ollenkaan. Tämä on huomattu! Ei sitä malta mennä nukkumaan kun on valoisaa, yön valoisuus luo ainutlaatuisen tunnelman. Valoisin terveisin, Suviukko
Ps. Keskiyön juhlaa vietetään erilaisten aktiviteettien merkeissä Levillä. Puolelta öin sytytetään kokko Levin huipulla, Tuikun läheisyydessä. 

Suut makiaks mustikast!


Lappiin tullaan usein vaeltamaan ja ihailemaan upeita maisemia. Kesken vaelluksen pysähdytään, jossain vaiheessa levähtämään ja syömään. Rinkkojen kätköistä paljastuu helposti valmistettavia makkaroita, sekä kotona tehtyjä voileipiä. Niistä nautitaan sitten koko perheen voimin eikä ehkä osata katsoa ympärilleen tarkemmin.

Lapin luonto tarjoaa nimittäin kesä aikaan runsaasti syötäväksi kelpaavia raaka-aineita. Maa kantaa paljon marjoja, sieniä ja herkullisia yrttejä. Pienellä vaivannäöllä voikin saada pienet suunpielet siniseksi mustikasta ja makkaran viereen kevennystä yrteistä.

Ihan  metsästäjä-keräilijäksi ei tarvitse ryhtyä. Voi kuitenkin ottaa reippailusta kaiken irti ja opettaa myös perheen pienemmille, mitä kaikkea arvokasta Suomen luonto meille ammentaa.

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Huh Utsun mäkeä!


Mietin eilen lähtiskö illasta patikoimaan vai pyöräilemään. Vauhti voitti eli pyöräileen!Ajattelin ajaa Levin ympäri (n. 20km), mutta kummin päin? Jos lähtee kylältä myötäpäivään eli Rakkavaaraan päin, on Utsun mäki golfkentän jälkeen Jyrkkä, mutta ajettavissa (saa taluttaakin!). Vastapäivään eli kylältä Kittilään päin ja Etelärinteen ohi tulee vastaan muutaman kilometrin nousu. 

Loivempi nousu oli mun juttu ja kyllä tuli ukolla kuuma! Laskussa vauhti kasvoi makiasti. Onneksi oli kypärä päässä ja jarrut kunnossa. Olin maastopyörällä, mutta kyllä matkailijat on menneet myös kyläpyörillä. Koko matka on asvalttia!

Lyhkäsempiä vaihtoehtoja
  • keskusta – Golfkenttä – keskusta n. 9 km
  • keskusta – Gondolialue – keskusta n. 5km
  • Rakkavaaran / Hossan reitti n. 12km

Ja voihan sitä mennä vaikka ihan vaan kylän ja majapaikan välinkin! 

Viikonloppuja!

Pyöräilyterveisin, Suviukko

Uusia kujeita Seikkailupuistossa

Seikkailupuiston ohjaajat Kide ja Pekka vaihtaa just uusia juttuja ainakin 3- ja 4-radoille. Huoltohommat on tehty mut ne ei vielä päästäny kokeileen uusia ketjuhommia ja roikkunaruja. Noi uudet siniset verkot näkyy tosi pitkälle. Onneks puisto aukee 11. päivä!